Ammattiosaston kesäkasvot - Mimmi ja Lilli Vuorinen

1. Mitä kuuluu ja mitä teette työksenne?

Mimmi: Hyvää kuuluu, kesä tulee (toivottavasti) kohta, jee! Olen sijaisena (lastenhoitaja) Kortepohjan päiväkodissa. Työnantajani on Jyväskylän kaupunki.

Lilli: Moikka! Hyvää kuuluu. Kesä tulossa ja aurinko paistaa ja lämmittää päivä päivältä enemmän. Olen ammatiltani lähihoitaja ja teen tällä hetkellä lastenhoitajan pidempää sijaisuutta Kortepohjan päiväkodissa.

2. Kuinka kauan olette olleet tässä työssä ja miten töissä menee?               

Mimmi: Valmistuin keväällä 2015, mutta lastenhoitotyön pääsin aloittamaan vasta saman vuoden joulukuussa, koko syksyn kestäneen sairasloman jälkeen. Tein ensin lyhyitä sijaisuuksia kotipaikkakunnallani Multialla ja sitten vuorotteluvapaasijaisuuden, joka loppui viime vuoden loppukesästä.Kauaa en ennättänyt lomailla, kun jo Lilli soitti ja vinkkasi, että Kortepohjassa (hänen työpaikallaan) tarvittaisiin sijaista. Aloitin ensin lyhyellä sijaisuudella viime syksynä, mutta sainkin olla lähes koko syyskauden pienten puolella 1-3 -vuotiaiden ryhmässä. Vuodenvaihteen jälkeen sain tiedon, että minua saatettaisiin tarvita vielä ja sainkin jatkoa sijaisena, mutta astetta isompien ryhmässä eli 3-5 -vuotiailla, jossa siis olen ollut koko kevään.

Lilli: Olen ollut lastenhoitajana 3 toimintakautta. (Syksystä kevääseen ja kesät siinä välissä työttömänä) Töissä on kivaa, vaikka päivät ovat aika hektisiä. Onneksi meidän ryhmässä suunnitellaan viikot aika tarkasti, niin se helpottaa arjen pyörittämistä. Harmikseni työni tässä työpaikassa loppuu aivan kohta, sillä olen muuttamassa Tampereelle.

3. Minkälainen koulutus teillä on ja miten olette ajautuneet alalle?

Mimmi: Olen ylioppilas ja ammatiltani lähihoitaja. Lukiosta valmistumisen ja välivuoden jälkeen päätin hakea Sote:lle, sillä halusin saada itselleni ammatin ja ammattia vastaavaa työtä. Osaksi myös Lillin kolmoistutkinto ja tutustuminen alaan vaikuttivat haluuni hakeutua alalle, sillä en tiennyt lähihoitajan ammatin laajuudesta ja monipuolisista suuntautumisvaihtoehdoista juurikaan ennen sitä. 

Olen itse käynyt sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman. Koulussa kiinnostuin tästä alueesta, vaikka kovan kamppailun kävin mielessäni, kumpaan suuntautumiseen haen: lapset ja nuoret vai hoito ja huolenpito. Kuitenkin viimeisessä harjottelussa ennen valmistumista tajusin, ettei sairaanhoidollinen puoli ole se, mitä haluan työkseni tehdä, vaan haluan olla lastenhoitaja. Onneksi lähihoitajan opinnot ovat sellaiset, että jo perusopinnot antavat mahdollisuuden työskennellä myös päiväkodissa.

Lilli: Olen käynyt peruskoulun lisäksi kolmoistutkinnon. Sehän tarkoittaa siis sitä, että ylioppilastutkinnon lisäksi olen suorittanut koko lukion oppimäärän ja ammattitutkinnon. Yhteensä tämän kaiken suorittamiseen meni 4 1/2 vuotta.

Kolmoistutkinto oli hyvä tapa suorittaa opinnot. Kaikki alkoi lukion toisena vuotena "vaihtojaksolla" ammattikoulun puolelle. Tykkäsin jaksosta niin kovasti, että halusin hakea yhtä aikaa opiskelemaan myös ammattikouluun. Lukiota ei siinä vaiheessa kannattanut enää jättää kesken, (sitä en kyllä edes harkinnut) joten tein kaikki sitten yhtä aikaa. Olin syys- ja kevät-lukukausina aina 1 jakson amiksen puolella ja muuten lukiossa. Näin sain rauhassa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Lukiosta valmistuin ajallaan ja sen jälkeen opiskelin vielä 1 1/2 vuotta amiksessa. En koe että tässä järjestelyssä olisi ollut muuta haittaa kuin se, että minulla jäi muutamia pakollisia kursseja rästiin lukiossa, joita sitten suoritin silloin kun muut olivat lukulomalla lukion 3. vuotena. Suosittelen kaikkia rohkeasti kokeilemaan myös tällaista ratkaisua jos ammattiopinnot yhtään kiinnostavat kesken lukio-opintojen :) .

4. Mitä työpäiväänne kuuluu?

Mimmi: Työpäivä alkaa lasten vastaanottamisella ja aamupalalla, jonka jälkeen siirrymme aamupiirille. Aamupiirillä käymme läpi, mitä päivän ohjelmassa on. Lisäksi laulamme, leikimme tai mietimme esimerkiksi yhteisiä taitoja joita voisi harjoitella. Aamupäivä menee yleensä pienryhmien toiminnassa sekä ulkoillessa. Sitten onkin lounas ja päiväuni/lepohetki, jonka jälkeen lapset heräävät välipalalle. Iltapäivällä viimeistelemme mahdollisesti aamupäivän askarteluita tai muita keskeneräisiä töitä, ja lapsilla on myös hetki vapaaseen/ omavalintaiseen leikkiin tai toimintaan. Osaa lapsista tullaan yleensä tässä vaiheessa hakemaan, ja muiden kanssa lähdemme ulos ja odottelemaan kotiin lähtöä.

Lilli: Työpäivät rullaavat samalla kaavalla eli joka päivä ohjattua sekä vapaata leikkiä ja toimintaa. Siinä välissä sitten arjen perustoimintoja kuten ulkoilua, syömistä, nukkumista sekä vessahommia. Joka päivälle on oma aktiviteetti esim. Ma: jumppa ja Ti: uinti. Meillä on oma sisäuima-allas Kortepohjan päiväkodissa ja pääsemme melkein joka viikko uimaan. Se on lasten lempipuuhaa. Nyt keväällä meillä on ollut paljon juhlia mm. Vappurieha ja äitienilta-piknik pihassa, värikylpyä sekä tämän viikon maanantaina viimeisimmäksi kevätretki maatilalle. Paljon touhuamme kyllä lasten kanssa kaikenlaista.

5. Muistatteko miten teidät otettiin vastaan töissä silloin kun aloititte?

Mimmi: Muistan oikein hyvin! Tuntui kuin kaikki, minulle uudet työkaverit, olisivat olleet jo entuudestaan tuttuja, sillä ryhmä jossa aloitin, oli Lillin edellisen vuoden tiimi. He ottivat minut tosi lämpimästi vastaan. Muistan myös sen hämmennyksen kaikkien kasvoilla kun he tajusivat, etten nyt olekaan Lilli, vaan "se toinen" :D

Lilli: Minä olin ollut työharjoittelussa kyseisessä päiväkodissa jouluna 2013, juuri ennen kuin valmistuin ja keväällä 2014 minua soitettiin sinne töihin, seuraavasta syksystä lähtien. Hyvin suoritetun harjoittelujakson ansiosta sain siis hommattua itselleni myös ensi kertaa tämän alan töitä. Työpaikka oli tämän vuoksi tuttu ja työkaverit myös. Siksi koen, että minun oli helppo ja mukava tulla osaksi työporukkaa. Muutenkin opiskelijat ja harjoittelijat saavat aina hyvän vastaanoton ja reipas asenne ja aktiivisuus ovat poikineet sijaisuuksia muillekin.

6. Miten ylläpidätte ammattitaitoanne?

Mimmi: Työhömme kuuluu mm. koulutuksia erilaisista aiheista, viimeisimmäksi olemme käyneet koulutusta lasten ja vanhempien osallisuudesta. Myös moniammatillinen työyhteisö ja esim. pedagogiset palaverit antavat paljon pohdiskeltavaa omaan ammatillisuuteen liittyen.

Lilli: Ammattitaitoa on helppo pitää yllä ihan töissä olemalla. Nyt kun vaihdan kaupunkia ja työt tässä paikassa loppuvat niin toivon, että saisin mahdollisimman nopeasti uusia töitä. Täällä paikassa olen myös päässyt osallistumaan erilaisiin koulutuksiin sekä iltakokoontumisiin - viimeisimpinä esim. Osallisuus -koulutus sekä koko Jyväskylälle tarkoitetut VASU- messut. Olen sijainen enkä siksi ole ensimmäisenä listalla muihin järjestettäviin koulutuksiin, mutta on hyvä että on tällaisia kaikille avoimia tapahtumia.

7. Mitä haasteita työhön liittyy?

Mimmi: Lastenhoito on niin fyysisesti kuin psyykkisestikin raskasta, ja vaatii palautumista. Ainakin itse huomaan että, jos työasiat jäävät liikaa mieleen tai jokin asia vaivaa, mielessä tai kehossa, ovat seuraavat työpäivät heti raskaampia. Iso haaste on myös tällä hetkellä suuret ryhmäkoot ja ajoittainen resurssipula, jotka kuormittavat työtä.

Lilli: Työ on vauhdikasta ja hektistä. Suunnitelmia pitää pystyä lennossa vaihtamaan ja keksiä tilalle jotain uutta. Lisäksi ryhmäkoot kasvavat koko ajan, joka tuo omaa haastetta varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Konkreettisen lasten kanssa toimimisen lisäksi työhön kuuluu paljon taustatyötä, mm. Työvuorojen suunnittelua ym. jonka jonkun työntekijän on aina hoidettava ja se on aina aikaa pois lapsiryhmästä.

8. Mikä saa teidät viihtymään työssänne?

Mimmi: Kun saa työskennellä työssä, josta oikeasti tykkää ja pääsee touhuamaan lasten kanssa kaikkea mahdollista. On myös ihana nähdä lasten aito ilo ja kuinka lapset oppivat luottamaan ja voi olla se henkilö lapselle, keneltä saa apua ja lohdutusta, kun ei olekaan se paras päivä. Myös ihanat työkaverit ja tiimityöskentelyn sujuvuus ovat tärkeitä.

Lilli: Ehdottomasti lapset. Heidän kanssaan ei tylsää hetkeä tule ja työpäivät menevät kuin siivillä. Lapset ovat ihanan aitoja ja omia persooniaan. Myös monipuolinen tekeminen on yksi syy miksi viihdyn. En jaksaisi olla esim. konttorihommissa, jossa istutaan paikallaan 8h.

9. Koetteko voivanne vaikuttaa työhönne?

Mimmi: Kyllä koen että arkiseen työhön voin vaikuttaa. Suunnittelemme työmme käytännössä itse, tietenkin päivittäiset rutiinit ohjaavat pitkälti aikataulullisesti työtämme, mutta sisällöllisesti on ns. vapaat kädet. Meillä on myös loistava esimies, jonka kanssa voi käydä keskusteluja aiheesta kuin aiheesta.

Lilli: Kyllä me saamme hyvin pitkälti vaikuttaa omaan työhömme. Totta kai jotkut raamit määrittelevät työtämme esim: päivärytmi tai pedagokiset tavoitteet, mutta niiden puitteissa meillä on vapaat kädet toteuttaa erilaisia ideoita. Myös joka vuoden lapsiryhmä vaikuttaa siihen mitä pystytään tekemään. Kaikki ryhmät ja lapset ovat aina niin erilaisia ja muovautuvat omanlaisikseen.

10. Millaisia keinoja teillä on työpaineiden purkamiseen?

Mimmi: Puhuminen ja asioiden läpikäyminen työkavereiden kanssa. Meidän ryhmällä on myös ihan loistavaa huumoria, jota kaikki ymmärtää ja joka osaltaan auttaa raskaissakin hetkissä. On myös ollut hyvä, kun Lilli on ollut rinnakkaisryhmässä ja ollaan aina voitu verrata ja jutella, että miten teidän ryhmässä on joku tämmöinen ja tämmöinen asia hoidettu. Harrastukset ovat myös tärkeitä itselle. Tällä hetkellä niihin kuuluu viittomakielen opiskelua, musiikillista liikuntaa ja tanssia, jotka auttavat jaksamaan ja joista saa virtaa. Harrastuksissa viimeistään nollautuu pää päivän tapahtumista.

Lilli: Siskon ja työkavereiden kanssa juttelu. On kiva, että olemme Mimmin kanssa samassa työpaikassa. Molemmat tietävät mitä on päivän aikana tapahtunut ja yhdessä voimme käsitellä asioita. Lisäksi työpäivien jälkeen harrastan monenlaista liikuntaa mm. Zumbaa ja itämaista tanssia. Niissä työkiireet ja stressi unohtuvat.

11. Kuinka lataatte akkunne?

Mimmi: Kunnon päikkärit auttaa aina! :D ja hyvät yöunet. Lepo on ainakin itselle se tärkein apukeino. Vaikka tykkäänkin olla myös menossa ja harrastaa, ei yliväsyneenä itsestä saa mitään irti.

Lilli: Lomathan ne on parhaita akunlataamishetkiä. Vaikka ei esim. koko hiihtolomaa saisikaan vapaaksi niin jo pidennetty viikonloppukin tuntuu auttavan taas jaksamaan. Akkujen lataamiseen kuuluu myös tuo yllämainittu liikunta. On kiva tehdä työpäivän jälkeen jotain missä voi huolella heittää aivot narikkaan ja vaan nauttia musiikista ja liikkeestä.  Lisäksi, vaikka rakastan lasten kanssa olemista, niin meteli töissä on toisinaan aika kova. Kotona en laita edes radiota päälle vaan nautin hiljaisuudesta. Tyhyt ja muut illanistujaiset työkavereiden kanssa ovat myös yksi hyvä tapa ladata akkuja. Hauskan illan voimin jaksaa monta kylmää iltapäivää nököttää ulkona lumisateessa keskellä toukokuuta. ;)

12. Mikä vuodenaika viehättää ja miksi?

Mimmi: Kevät ja kesä (paitsi tämä kevät :(( ) ! Olen semmoinen valon mukaan eläjä, rakastan kesää ja aurinkoa ja voisin valvoa kaikki kesäyöt, kun on niin ihanan valoisaa!

Lilli: Ennen olin henkeen ja vereen kesäihminen ja on se edelleen yksi lemppareista, koska tykkään niin auringon lämmöstä ja valoisista kesäöistä, mutta nykyään nautin myös talvesta. Olen alkanut harrastaa erilasia talviurheilulajeja ja kaikista parasta talvessa on pienessä pakkassäässä ja auringonpaisteessa lähteä hiihtämään tai veljen kanssa laskettelemaan.

13. Kesäkysymyksiä:

- Jäätelö vai limu?

Mimmi: Jäätelö! Tekisi nyt jo mieli ostaa ja maistella kaikki kesän uutuusjätskit ? Täytyy ehkä vähän hillitä itseään.

Lilli: Jäätelö, Nams :)

- Terassi vai uimaranta?

  Mimmi: Uimaranta. Kaverit on jo kauan sitten oppinut, mistä meidät löytää kesällä - uimarannalta ?

Lilli: Terassi kavereiden ja kylmän juoman kanssa on ihan super jees. Tän vastasin vaan siksi että kesät ei oo olleet hirveen hyviä viime vuosina, muuten oisin sanonut rannan :/

- Mikä rentouttaa kesälomalla?

Mimmi: Perheen kanssa oleminen, vapaa-aika ja se tunne, kun tietää, ettei tarvitse tehdä just tänään yhtään mitään. Auringon alla makoilu ja hyvät grillibileet auttaa myös  ;)

Lilli: Kesällä on ihanaa elää ilman aikatauluja. Ei ole mihinkään kiire ja itse päätän mitä ja milloin teen vai olenko tekemättä. Päivärytmi kääntyy yleensä päälaelleen, mutta se ei haittaa. On myös ihanaa kun on aikaa matkustella ja viettää kunnolla aikaa kavereiden kanssa.